Nukun taas niin huonosti. Näen paljon unia, ja muistan niitä usein hyvin yksityiskohtaisestikkin. Unet ovat aina kiehtoneet minua, ja olen hiukan "kehittänyt" unien lukutaitoani. Vielä en ole onnistunut hallitsemaan unta itsessään, muutoin kuin tiedostamalla unen olevan käynnissä (lyhyesti DILD eli Dream Initiated Lucid Dream =kesken normaalin unen huomaa olevansa unessa) Uskon unikirjoihin ja muihin "sanastomallisiin" teoksiin samalla tavalla kuin päivittäisiin horoskooppeihin: ne ovat ihan hauskaa hupia, muttei niitä voi ottaa todesta. Uskon kuitenkin, että unien analysointi on tärkeää, parhaimmassa tapauksessa uni antaa uusia oivalluksia ja auttaa omien tunteiden pohdinnassa. (Tietenkin unikirjan leijona voi hyvin monella ihmisellä unessa merkitä jotakin tiettyä asiaa [minulla ei ole nyt tässä tietenkään yhtään unikirjaa, jotta voisin hahmoitella esimerkkini hiukan ymmärrettävämpään muotoon] mutta haluan korostaa että ihmiset ovat yksilöitä, joten mitään absoluuttista pätevää esim. auktoriteetin mallia, oman häpeän sympolia tjms. ei voi olla olemassa, vaan jokainen elementti riippuu nimenomaan tulkitsijasta [uneksijasta] itsestään)

Itse olen aina nähnyt paljon leijumis- ja tippumis-unia. Suoranaista lentoa on harvoin, vaan nimenomaan leijun ilmassa, toisinaan jonkin esim. sateenvarjon tjms. avulla, joskus taas kohoan nopeasti ylös (autossa, liukurilla yms) jonka jälkeen voin myös menettää leijunnan hallinnan (tipun) Masentuneena ja ahdistuneena saatan nähdä paljon tippumisunia jotka ovat suoranaisia painajaisia. Kun elämä on aika raiteillaan, saatan viiletellä tyytyväisenä ja rauhallisena yläilmoissa ihaillen maisemia.

No nyt se elämä ei yllättäen ole ihan raiteillaan, ja näen paljon painajaisia. Muutama viikko sitten nukuin paljon, yli kymmenen tunnin unia yöllä, plus melkein viikon ajan useamman tunnin päiväunet (per päivä siis!) Tämä johtuu siitä, että tarvitsen paljon jo normaalistikkin unta, ja ahdistuneena/masentuneena sitä tuppaa nukkumaan vieläkin enemmän. (Terkkuja muuten äitille, joka luuli minun teininä käyttävän huumeita, koska nukuin niin paljon :)  Lisäksi se, että koska heräilen paljon painajaisista, en saa levättyä kunnolla, jolloin se univelka kasaantuu monesta unitunnista huolimatta. Joinakin pahimpina päivinä en haluaisi ollenkaan nukahtaa, koska tiedän etten saa nukuttua hyvin. Tällöin väsytänkin itseni kunnolla ennen nukkumaanmenoa, jolloin simahdan melkein heti kun painan pääni tyynyyn.
Eilen en saanut unta, pyörin varmaan useamman tunnin hereillä Matin kuorsaten vieressä. Nyt aamulla M joutui lähtemään aikaisin viideltä jonnekin koulutukseen, ja vaikka normaalisti minulla ei ole mitään vaikeuksia nukkua toisen ollessa jo jalkeilla, en tänäaamuna sitten enää saanut unta. Kuuteen asti pyörin sängyssä jonka jälkeen luovutin, jäipä viimeyön unet johonkin kolmeen, neljään tuntiin. Noh, nukun sitten päivällä taas useamman tunnin päikkärit. Viimeyönä muutenkin heräilin ja näin niitä ei-niin-mukavia unia, joten nukkumaan ei tee myöskään nyt mieli, vaikka hiukan väsynyt olo onkin..Jos jotakin positiivista tästä löytää, on kyllä kerrankin mukavaa nauttia nousevasta aamusta. Näin aikaisin en olekkaan aikoihin ollut hereillä (ellei tietenkin lasketa kaikkia pitkäksi venyneitä baari-iltoja :)


Unilinkkejä löytyy varmasti helposti googlaamalla (tai ainakin katsomalla wikipediasta) ja varsinkin tuosta unen opettelusta ja hallinnasta luulisi löytyvän paljon hyviä vinkkejä (voin myös itse kertoo jos joku kaipaa?) näihin eksyin äsken http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/selvauni.html
ja http://www.lucidweaver.com/suomi/